Tapaus #1: Menneisyyden visualisointi
Kortti 1: Opettajan tiedot
Veera on luokanopettaja peruskoulussa Suomessa. Koska Suomen koulutusjärjestelmä painottaa tutkimuspohjaista oppimista ja kriittistä ajattelua, hän haluaa, että hänen oppilaansa analysoivat aktiivisesti historiallisia käsitteitä sen sijaan, että he vain painaisivat muistiin tietoa ympäristöopin tunneillaan.
Jotta oppilaat innostuisivat, Veera päättää käyttää historiallisia kuvia ensisijaisina lähteinä ja antaa oppilaiden luoda omia tekoälypohjaisia tulkintojaan historiallisista käsitteistä, kuten "menneisyys vs. nykyhetki".
Kortti 2: Opetuksellinen käyttö
Veera toteuttaa oppituntinsa seuraavasti:
-Vaihe 1: Näyttämällä oppilaille oikean historiallisen maalauksen, joka kuvaa menneen ajan kylää ja pyytämällä heitä tunnistamaan historiallisia yksityiskohtia (esim. vaatteet, rakennukset, arkipäiväinen elämä).
-Vaihe 2: Jakamalla oppilaat pieniin ryhmiin ja ohjaamalla heitä käyttämään DALL-E:tä (tekoälyllä toimivaa kuvanluontityökalua ChatGPT:ssä) luodakseen kuvan, joka edustaa menneen ajan kylää.
Hän ohjaa heitä kehotteilla kuten "Luo kuva menneen ajan kylästä."
Hän näyttää myös esimerkkivideon siitä, kuinka DALL-E:tä voidaan käyttää kuvien luomiseen (https://www.youtube.com/watch?v=J683kmIfI5s).
-Vaihe 3: Pyytämällä oppilaita vertailemaan tekoälyn luomia ja todellisia historiallisia lähteitä.
Kun tekoälyn luomat kuvat on tuotettu, oppilaat vertaavat niitä alkuperäiseen historialliseen maalaukseen ja havaitsevat eroavaisuudet todellisen historiallisen kuvan ja tekoälyn tuottamien kuvien välillä.
Kortti 3: Ratkaisu
✅Kannustaakseen oppilaita pohtimaan kriittisesti tekoälyn luomia kuvia verrattuna todellisiin historiallisiin lähteisiin, Veera ohjaa luokkakeskustelua kysymällä:
Mitä eroa on tekoälyn luomalla kuvalla ja oikealla historiallisella maalauksella? Miksi luulet, että näin on tapahtunut?
Ymmärtääkö tekoäly historiaa, vai arvaileeko se vain olemassa olevien kuvien perusteella?
Miten voimme tarkistaa, näyttääkö kuva todella siltä, miltä asiat näyttivät menneisyydessä?
Jos tekoäly ymmärtää historian väärin, kenen vastuulla on sen korjaaminen?
Kortti 4: Käyttäjän reflektio
Kuvittele, että olet Veera.
🔹 Mitä tekisit tässä tilanteessa?
🔹 Mitä ehdottaisit Veeralle, jotta oppilaat voisivat kriittisesti arvioida tekoälyn luomaa sisältöä, joka kuvastaa historiallisia käsitteitä, kuten "menneisyys"?
👉 Kirjoita pohdintasi alla olevaan tekstikenttään. Näkemyksesi auttavat edistämään yhteistä keskustelua tekoälyn vastuullisesta käytöstä opetuksessa.
Tapaus #2: Sanaston kehittäminen monikielisessä luokassa
Kortti 1: Opettajan tiedot
Minna on ensimmäisen luokan opettaja suomalaisessa peruskoulussa, ja hänellä on kolmen vuoden opetuskokemus. Hän opettaa kielellisesti monimuotoisessa luokassa: osa oppilaista puhuu suomea äidinkielenään, kun taas toiset opettelevat suomea toisena kielenä.
Tukeakseen sanaston oppimista kaikille oppilaille, Minna päättää käyttää GrammarlyGO:ta (tekoälytyökalu, joka auttaa yksinkertaistamaan ja muotoilemaan uudelleen tekstiä) luodakseen ikätasolle sopivia määritelmiä ja esimerkkilauseita uusista sanoista, joita luokassa opitaan.
Hän kirjoittaa työkalulle kehotteen:
"Anna yksinkertainen selitys ja esimerkkilause sanalle 'metsä' ensimmäisen luokan oppilaalle."
Työkalu tuottaa esimerkiksi:
"Metsä on iso alue, jossa kasvaa paljon puita. Me kävimme retkellä metsässä."
Minna tulostaa nämä ja käyttää niitä tukikortteina sekä suomenkielisille että suomea toisena kielenä opiskeleville oppilaille.
Kortti 2: Eettinen haaste
Minna alkaa huomata, että:
Tekoälyn tuottama sanastotuki suosii usein suomea äidinkielenään puhuvia oppilaita.
Jotkut määritelmät ja esimerkkilauseet sisältävät sanastoa tai tilanteita, jotka edellyttävät sujuvaa kielitaitoa ja tekevät ymmärtämisestä vaikeaa suomea toisena kielenä opiskeleville.
Lisäksi esimerkit heijastavat toisinaan vain valtakulttuurin kokemuksia, jättäen huomiotta moninaiset näkökulmat hänen luokassaan.
Vaikka tekoäly vaikuttaa neutraalilta, Minna ymmärtää, että se saattaa tahattomasti vahvistaa epätasa-arvoa tarjoamalla joillekin oppilaille helpommin saavutettavaa tukea kuin toisille.
Hän pohtii: ''Voinko jatkaa tämän työkalun käyttöä, jos se hyödyttää joitakin oppilaita enemmän kuin toisia - ja epäonnistuu edistämään yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia kaikille?''
Kortti 3: Mahdolliset ratkaisut
Kuvittele, että olet Minna.
🔹 Mitä tekisit tässä tilanteessa?
🔹 Mitä ehdottaisit opettajalle?
👉 Valitse alla olevista vaihtoehdoista. Näkemyksesi edistävät yhteistä keskustelua tekoälyn vastuullisesta ja eettisestä käytöstä opetuksessa.
Monivalintavaihtoehdot:
A: Testaa tekoälyn tuottamat sisällöt sekä suomenkielisten että muiden kielitaustaisten oppilaiden kanssa nähdäksesi, tukevatko ne kaikkia oppijoita tasapuolisesti.
B: Käytä kaikille oppilaille samaa tekoälyn tuottamaa sisältöä yhdenmukaisuuden vuoksi, vaikka se olisi joillekin haastavampaa.
C: Muokkaa kehotteita ja lisää opettajan tukea tarvittaessa, jotta selitykset ovat selkeitä ja osallistavia.
D: Keskustele kollegoiden kanssa mahdollisista strategioista, joilla tekoälyä voidaan käyttää oikeudenmukaisesti eritaustaisia oppijoita tukien.
Tapaus #3: Opetussuunnitelman suunnittelu musiikkikasvatuksessa
Kortti 1: Opettajan tiedot
Matias on luokanopettaja Suomen peruskoulussa, jossa hän opettaa musiikinopetusta. Tänä vuonna häneltä on pyydetty uuden opetussuunnitelmamoduulin suunnittelua oppilailleen, niin että se noudattaa Suomen valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Hän haluaa, että opetussuunnitelma heijastaa oppilaskeskeistä ja käytännönläheistä oppimista, kuten Suomen koulutuksessa korostetaan.
Jotta prosessi olisi tehokkaampi, Matias päättää käyttää Eduaide AI:ta (tekoälypohjaista työkalua opetussuunnitelmien ja tuntisuunnitelmien laatimiseen) luodakseen jäsennellyn opetussuunnitelmamoduulin.
Kortti 2: Opetuksellinen käyttö
Matias antaa Eduaide AI:lle kehotteen:
"Luo opetussuunnitelmamoduuli Suomen peruskoulun musiikinopetukseen, mukaan lukien keskeiset tavoitteet, aktiviteetit ja arvioinnit."
Vaikka tekoälyn tuottama opetussuunnitelma tarjoaa hyvin jäsennellyn suunnitelman, Matias tunnistaa nopeasti useita ongelmia:
Sisältö ei ole riittävän mukautuva - Se keskittyy ennalta määriteltyihin oppituntijaksoihin ja standardoituihin aktiviteetteihin, jättäen vain vähän tilaa improvisaatiolle, ryhmätyölle tai oppilaslähtöiselle musiikilliselle tutkimiselle, jotka ovat keskeisiä elementtejä Suomen musiikkikasvatuksessa.
Arviointimenetelmät ovat liian perinteisiä - Tekoäly painottaa teknisten taitojen arviointia oppilaslähtöisen musiikillisen tutkimisen sijaan, mikä rajoittaa mahdollisuuksia luovaan kokeiluun soittimilla ja äänillä.
Matias ymmärtää, että vaikka tekoäly tarjoaa hyödyllisen lähtökohdan, se ei täysin tavoita suomalaista opetustapaa.
Kortti 3: Ratkaisu
Matias tarkentaa kehotettaan saadakseen täsmällisemmän tuloksen:
"Luo opetussuunnitelmamoduuli Suomen peruskoulun musiikinopetukseen, joka painottaa oppilaslähtöistä tutkimista, improvisaatiota ja ryhmätyöskentelyä."
Tämä parantaa tekoälyn tuottamaa sisältöä, mutta Matias tietää, että lisäviilausta tarvitaan.
✅ Jotta opetussuunnitelma vastaisi kansallisia ohjeita, Matias:
Tarkistaa 'Finnish National Agency for Education' -opetussuunnitelman varmistaakseen, että tekoälyn tuottamat oppimistavoitteet ja opetusstrategiat ovat linjassa sen kanssa.
Keskustelee kollegoiden kanssa saadakseen näkemyksiä oppilaslähtöisten oppimiskokemusten suunnittelusta.
Kortti 4: Käyttäjän reflektio
Kuvittele, että olet Matias.
🔹 Mitä tekisit tässä tapauksessa?
🔹 Mitä ehdottaisit Matiakselle, jotta hän voisi parantaa tekoälyavusteista opetussuunnitelman suunnitteluaan ja varmistaa paremman linjauksen Suomen kansallisten opetussuunnitelmaohjeiden kanssa?
👉 Kirjoita pohdintasi alla olevaan tekstikenttään. Oivalluksesi auttavat yhteisessä keskustelussa tekoälyn vastuullisesta käytöstä opetuksessa.
Tapaus #4: Matematiikan palaute ja arviointi
Kortti 1: Opettajan tiedot
Sari on toisen luokan opettaja suomalaisessa peruskoulussa. Hän opettaa varhaisia matematiikan käsitteitä, kuten laskemista, kaavojen tunnistamista ja yksinkertaisten yhteenlaskutehtävien ratkaisemista.
Tukeakseen itsenäistä harjoittelua, hän ottaa käyttöön Khan Academy Kids -sovelluksen (tekoälypohjainen oppimissovellus, joka hyödyntää adaptiivista teknologiaa tehtävien yksilöllistämiseksi ja antaa oppijoille välitöntä palautetta).
Oppilaat ratkovat tabletteja käyttäen yksinkertaisia matemaattisia tehtäviä näistä varhaisista aiheista. Sovellus mukauttaa automaattisesti tehtävien vaikeustasoa ja näyttää etenemisen tähtien, hymiöiden tai "taso nousi" -äänien avulla. Sari käyttää sovelluksen sisäänrakennettuja analytiikkatyökaluja seuratakseen, miten kukin oppilas etenee.
Kortti 2: Eettinen haaste
Aluksi työkalu vaikuttaa hauskalta ja innostavalta, mutta Sari huomaa pian seuraavaa:
Jotkut oppilaat, joilla on vaikeuksia lukea ohjeita tai käyttää tablettia, saavat matalampia pisteitä, vaikka ymmärtävät matematiikan sisällön
Sovellus palkitsee nopeudesta ja tarkkuudesta, mikä voi epäreilusti suosia nopeita ja itsevarmoja oppilaita
Oppilaat, jotka käyttävät avustavia toimintoja kuten äänitukea, etenevät hitaammin, jolloin he saattavat vaikuttaa "jäljessä olevilta" sovelluksen analytiikassa
Oppilaat alkavat vertailla keskenään "tasojaan", mikä voi lannistaa osaa heistä
Myöhemmin Sari ymmärtää, että tekoälypohjainen työkalu:
Ei ota selkeästi huomioon erilaisia oppimistarpeita
Saattaa tahattomasti asettaa tietyt oppilaat epäedulliseen asemaan, vaikka sisältö olisi hyvin suunniteltu
Vaikuttaa neutraalilta, mutta saattaa uusintaa luokkahuoneen eriarvoisuuksia hienovaraisen pisteytyksen kautta
Hän kysyy itseltään: Voinko käyttää tekoälyn tuottamia pisteitä tai palautetta, jos ne suosivat joitakin oppilaita toisten kustannuksella?
Kortti 3: Mahdolliset ratkaisut
Kuvittele, että olet Sari.
🔹 Mitä tekisit tässä tilanteessa?
🔹 Mitä ehdottaisit opettajalle?
👉 Valitse alla olevista vaihtoehdoista. Näkemyksesi edistävät yhteistä keskustelua tekoälyn vastuullisesta ja eettisestä käytöstä opetuksessa.
Monivalintavaihtoehdot:
A: Perusta arviointi pääasiassa tekoälypisteisiin, koska se takaa objektiivisuuden.
B: Tarkista, miten työkalu arvioi suorituksia ja ottaako se huomioon lukunopeuden tai tuen tarpeen erot.
C: Yhdistä tekoälyn palaute omiin havaintoihisi saadaksesi kokonaiskuvan oppilaan taidoista.
D: Tarjoa vaihtoehtoisia tehtäviä tai esitystapoja oppilaille, jotka tarvitsevat enemmän aikaa tai tukea, jotta he voivat osoittaa oppimistaan ilman painetta.
Tapaus #5: Tehtäväkysymyksiä materiaalien tutkimiseen
Kortti 1: Opettajan tiedot
Veli on peruskoulun opettaja, jolla on 12 vuoden opetuskokemus. Hän opettaa toisluokkalaisille aihetta materiaalien tutkiminen ja niiden ominaisuudet (esim. pehmeä, kova, märkä, kuiva). Ensi viikolla hän aikoo valmistella leikkiin perustuvan arvioinnin tästä aiheesta.
Koska Velillä on rajallisesti aikaa, hän päättää käyttää ChatGPT:tä luodakseen yksinkertaisia havaintoihin perustuvia tai käytännönläheisiä tehtäväkysymyksiä. Hän pyytää vuorovaikutteisia arviointitehtäviä, kuten esineiden lajittelua niiden tuntuman mukaan, materiaalien tunnistamista arjessa tai keskustelua siitä, miten vesi muuttuu kylmetessään tai lämmetessään.
Kortti 2: Opetuksellinen käyttö
Veli antaa ChatGPT:lle kehotteen:
"Luo vuorovaikutteisia, leikkiin perustuvia arviointitehtäviä toisluokkalaisille materiaalien ja niiden ominaisuuksien tutkimiseen (esim. pehmeä/kova, märkä/kuiva sekä miten vesi muuttuu lämmetessään tai jäähtyessään)."
Tarkasteltuaan tuloksia hän tunnistaa kaksi ongelmaa:
Jotkut ehdotetut tehtävät ovat liian abstrakteja nuorille oppijoille, vaativat selityksiä, jotka ylittävät heidän kehitystasonsa.
Muutamat tehtävät eivät tue käytännönläheistä, aistilähtöistä tutkimista, vaan perustuvat liikaa sanalliseen kysymiseen todellisen havainnoinnin ja leikin sijaan.
Kortti 3: Ratkaisu
✅ Parantaakseen arviointitehtäviensä laatua Veli päättää kokeilla vaihtoehtoista tekoälytyökalua:
Hän luo uuden joukon vuorovaikutteisia, käytännönläheisiä tehtäväideoita käyttäen Google Gemini katsottuaan lyhyen videon sen käytöstä.
Hän vertaa ChatGPT:n ja Geminin ehdotuksia, arvioiden, mitkä niistä parhaiten tukevat oppilaskeskeistä, leikkiin perustuvaa oppimista.
Hän valitsee kiinnostavimmat ja kehitystasolle sopivimmat tehtävät, muokaten niitä tasapainoisen, tutkivan arvioinnin luomiseksi, joka kannustaa havainnointiin, keskusteluun ja yhteyksien löytämiseen tosielämään.
Kortti 4: Käyttäjän reflektio
Kuvittele, että olet Veli.
🔹 Mitä tekisit tässä tapauksessa?
🔹 Mitä ehdottaisit Velille, jotta hän voisi käyttää tekoälyä asianmukaisesti arvioinnissa siten, että se on kiinnostavaa, ikätasolle sopivaa ja tarkkaa?
👉 Kirjoita pohdintasi alla olevaan tekstikenttään. Oivalluksesi auttavat yhteisessä keskustelussa tekoälyn vastuullisesta käytöstä opetuksessa.
Tapaus #6: Vuodenajat ja sää
Kortti 1: Opettajan tiedot
Eero on toisen luokan opettaja suomalaisessa peruskoulussa, ja hänellä on kahdeksan vuotta työkokemusta opettamisesta. Hän opettaa oppilailleen vuodenaikoihin ja säähän liittyvää kokonaisuutta osana ympäristöopin opetusta.
Luodakseen yksilöllisempää sisältöä ja säästääkseen aikaa Eero päättää käyttää Microsoft Copilot (tekoälyavusteinen työkalu, joka auttaa käyttäjiä tuottamaan tekstiä, tiivistämään sisältöä, tekemään esityksiä, analysoimaan tietoa jne.) säähän liittyvien työpohjien ja visuaalisten materiaalien luomiseen oppilailleen.
Hän kirjoittaa kehotteita, kuten:
"Laadi työpohja toisen luokan oppilaille kevätsäästä Suomessa."
"Tee hauska tietovisa vuodenaikojen tuntemuksesta alakoulun alkuvaiheen oppilaille."
Kortti 2: Eettinen haaste
Tekoäly tuottaa nopeasti viimeisteltyä materiaalia, mutta Eero huomaa siinä outoja tai epätarkkoja ilmauksia - esimerkiksi Suomen kesän kuvaamisen "erittäin kuumana" tai sääesimerkkien tuomisen muilta mantereilta ilman selkeää yhteyttä.
Eerosta tuntuu, että Copilotin kehittäjien tulisi olla vastuussa tällaisista virheistä opetuskontekstissa. Pian hän kuitenkin tajuaa, että:
Työkalun rakentajista on saatavilla hyvin vähän tietoa.
Hän ei tiedä, miten Microsoft Copilot tuottaa sisältöä.
Työkalu vaikuttaa nojaavan yleiseen verkkotietoon, ei Suomeen liittyviin opetussisältöihin.
Myöhemmin Eero nostaa esiin huolen vastuunjaosta ja alkaa pohtia: "Onko vastuullista käyttää tekoälyn tuottamaa sisältöä, jos emme tiedä, ketkä sen ovat tehneet ja millaiset ovat heidän koulutukselliset arvonsa?"
Kortti 3: Mahdolliset ratkaisut
Kuvittele, että olet Eero.
🔹 Mitä tekisit tässä tilanteessa?
🔹 Mitä ehdottaisit opettajalle?
👉 Valitse alla olevista vaihtoehdoista. Näkemyksesi edistävät yhteistä keskustelua tekoälyn vastuullisesta ja eettisestä käytöstä opetuksessa.
Monivalintavaihtoehdot:
A: Tutki Microsoft Copilotin dokumentaatiota ja selvitä, miten työkalu tuottaa sisältöä ja mihin tietolähteisiin se perustuu.
B: Luota työkalun tuottamaan sisältöön sellaisenaan, koska sen on kehittänyt tunnettu teknologiayritys.
C: Keskustele koulun digipedagogisen tuen kanssa siitä, onko työkalu sopiva varhaiskasvatuksen opetukseen.
D: Käytä Copilotia vain ideoiden luonnosteluun ja muokkaa tai korvaa sisältö, jotta se vastaa opetussuunnitelmaa.
Tapaus #7: Tekoäly puheen kirjoittamisessa
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Susanna, suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja yläkoulussa, antaa perinteisen tehtävän: jokainen 9.-luokkalainen kirjoittaa jäähyväispuheen koulun päättymisen kunniaksi.
Kun puheet palautetaan, Susanna huomaa, että monet opiskelijat ovat käyttäneet generatiivista tekoälyä koko tekstin luomiseen. Puheet kuulostavat viimeistellyiltä, mutta niistä puuttuu henkilökohtainen ääni ja aito sisältö. Susanna pohtii: Miten voin varmistaa, että opiskelijat oppivat kirjoittamaan puheen, joka heijastaa heidän omia kokemuksiaan?
Dia 2: Opettajan ratkaisu
Susanna päättää pitää tekoälyn käytön vaihtoehtona, mutta lisää uuden vaatimuksen: jokaisen puheen tulee sisältää henkilökohtaisia kokemuksia ja muistoja opiskelijan kouluvuosilta.
Hän selittää, että tavoitteena on tehdä puheesta merkityksellinen ja ainutlaatuinen – sellainen, jonka vain opiskelija itse voi kirjoittaa.
Susanna myös mallintaa tätä jakamalla esimerkkejä aidoista muistoista ja keskustelemalla siitä, miksi ne ovat tärkeitä jäähyväispuheessa.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹 Kuvittele, että olet Susanna. Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?
🔹 Miten opettajat voivat suunnitella tehtäviä niin, että tekoäly tukee oppimista korvaamatta opiskelijoiden henkilökohtaista ääntä ja kokemuksia?
Tapaus #8: Teknostressiä tekoälystä
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Jukka on alakoulun opettaja 3.–4. luokan yhdysluokassa. Hän huomaa, että hänen koulunsa kannustaa opettajia ottamaan generatiiviset tekoälytyökalut osaksi opetusta. Hän näkee kollegoiden kokeilevan tekoälyä esimerkiksi tuntisuunnittelussa ja luovissa kirjoitustehtävissä.
Jukka kokee teknostressiä:
Hän ei oikein ymmärrä tekoälyn pedagogisia hyötyjä.
Hän pelkää jäävänsä ammatillisesti jälkeen, jos ei ota näitä työkaluja käyttöön.
Muutoksen nopea tahti ja selkeiden ohjeiden puute tekevät hänet levottomaksi: hän ei ole varma, mikä hänen roolinsa on, kun tekoäly näyttää tekevän niin paljon.
Dia 2: Opettajan ratkaisu
Sen sijaan, että kiirehtisi ottamaan tekoälytyökalut käyttöön joka saralla, Jukka pyrkii palauttamaan hallinnan tunteen ja ammatillista toimijuutta itselleen. Hän…
Aloittaa pienestä: Valitsee yhden yksinkertaisen tekoälyä hyödyntävän toiminnon (esim. sanastolistojen luominen äidinkielen tunneille).
Hakee tukea: Hän jakaa huolensa ja keskustelee opettajaparinsa kanssa, joka käyttää generatiivista tekoälyä opetuksessa aktiivisemmin.
Keskittyy ensin pedagogiikkaan: Ottaa selvää, miten tekoäly voi tukea luovuutta ja eriyttämistä korvaamatta keskeisiä opetuskäytäntöjä tai henkilökohtaista yhteyttä oppilaisiin.
Pyytää koulutusta: Ehdottaa koulun johdolle, että järjestetään ammatillisen kehittymisen koulutuksia tekoälylukutaidosta ja etiikasta.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹 Kuvittele, että olet Jukka. Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?
🔹 Miten koulu voi tukea opettajia tekoälyn käyttöönotossa ilman painostusta ja tinkimättä pedagogiikasta?
Tapaus #9: Tekoälyllä tehty koe
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Lilja, historianopettaja yläkoulussa, päättää kokeilla generatiivista tekoälyä laatiakseen kokonaisen kokeen Suomen historiasta. Hän toivoo sen säästävän aikaa ja tekevän kokeesta kiinnostavamman.
Kun oppilaat tekevät kokeen, he huomaavat, että useat kysymykset ja vastausvaihtoehdot eivät vastaa oppikirjojen sisältöä. He ilmaisevat huolensa kokeen luotettavuudesta ja arvioinnin oikeudenmukaisuudesta. Myöhemmin Liljan kollega kyseenalaistaa, voiko tekoälyllä tuotettu koe mahdollistaa arvioinnin Suomen opetussuunnitelman ja paikallisen opetussuunnitelman mukaan.
Dia 2: Opettajan ratkaisu
Lilja tunnistaa sekä oppilaiden huolet että kollegansa havainnon. Hän ymmärtää, että tekoälyn luoma koe ei välttämättä täysin vastaa opetussuunnitelmaa tai käytettyjä oppikirjoja.
Hän päättää muuttaa käytäntöjään seuraavasti:
Tarkistaa tekoälyn tuottamat kysymykset verraten niitä opetussuunnitelmaan ja käytettyyn oppimateriaaliin.
Säilyttää osan tekoälyn luomista kysymyksistä, mutta muokkaa ne täydentäviksi tai rikastuttaviksi tehtäviksi, jotka kannustavat kriittiseen ajatteluun ja vertailuun.
Selittää oppilaille, miten tekoälyä on käytetty, ja vastaa heidän huoliinsa.
Lilja käyttää tilannetta myös opetustarkoitukseen: hän keskustelee oppilaiden kanssa siitä, miten tekoäly voi tuottaa hyödyllistä mutta joskus epäluotettavaa tietoa, ja miksi lähdekritiikki on välttämätöntä sekä koulutyössä että arjessa.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹 Kuvittele, että olet Lilja. Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?
🔹 Miten opettajat voivat yhdistää onnistuneesti tekoälytyökalujen tehokkuuden ja toisaalta vastuunsa varmistaa, että arviointi heijastaa opetussuunnitelmaa ja tukee oppilaiden oppimista?
Tapaus #10: Epätasaiset käyttöoikeudet
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Olivia on luokanopettaja, joka opettaa myös musiikkia vuosiluokilla 7–9. Hän on innokas kokeilemaan generatiivista tekoälyä tuntisuunnitelmien ja erityisesti musiikkiin liittyvien materiaalien laatimiseen.
Hän huomaa, että osa aineenopettajakollegoista käyttää maksullista versiota generatiivisesta tekoälytyökalusta. Olivia ei kuitenkaan koskaan saanut tietoa pilottihankkeesta, jonka kautta nämä tunnukset jaettiin.
Kun Olivia yrittää käyttää ilmaista versiota, hän törmää nopeasti rajoituksiin, kuten lyhyempiin tuotospituuksiin ja vähäisempiin muokkausmahdollisuuksiin. Hänestä tuntuu, että hän on epäedullisessa asemassa kollegoihinsa verrattuna, vaikka hän olisi valmis hyödyntämään työkaluja. Olivia kokee tilanteen turhauttavaksi.
Dia 2: Opettajan ratkaisu
Olivia ottaa asian puheeksi rehtorin kanssa ja selittää, miten epätasainen pääsy käsiksi tekoälytyökaluihin voi vaikuttaa sekä hänen työmääräänsä että oppilaille tarjottavien materiaalien laatuun.
Yhdessä he sopivat seuraavasti:
Rehtori sitoutuu lisäämään läpinäkyvyyttä pilottihankkeista ja resurssien jakamisesta.
Olivia kutsutaan mukaan pilotin seuraavaan vaiheeseen, jotta hän saa yhtäläisen pääsyn maksulliseen versioon.
Sillä välin Olivia sopeutuu tilanteeseen yhdistämällä ilmaisen tekoälytyökalun perinteisiin resursseihin sekä tekemällä yhteistyötä toisen musiikinopettajan kanssa, jolla on täysi pääsy.
.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹 Kuvittele, että olet Olivia. Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?
🔹 Miten koulut voivat varmistaa oikeudenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden, kun otetaan käyttöön uusia digitaalisia työkaluja, kuten tekoälyä?